sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Lörtsyjä valkosipulimajoneesilla :3


Pelkään niin paljon et joskus vielä
Oon katkera, vanha ja yksin
Kun vaihtoehdot näyttää loputtomilta
Mut aika on raskaampaa kuin koskaan ennen




Kiitos vielä teille ihanille teidän ihanista kommenteistanne! Näköjään enää ei tarvitse olla minä vastaan maailma. Hämmentää vaan kaikki teidän puheenne, millä puolustatte mua ja miten kumpikin puoli tulkitsee ja analysoi mun kirjoituksia ja toimintaa. Mä olen vain pieni ihminen, en mä ajattele mun mahdollisia lapsuuden traumoja tai syvää rakkautta tänne kirjoittaessani, kirjoitan vain sitä mitä mä ajattelen! :) Mutta ehkä tällä erää nyt riittää tästä aiheesta, kiitos ihmiset :3 

olen väsynyt: lähden LOMALLE!

Saatiin tällä viikolla Soneralta nettitikku/modeemitikku mikä lie onkaan, joten VIHDOINKIN pääsen omalle koneelle. Tämä tottakai tarkoittaa bloggaamisen mahdollisuutta! :) Tuon muru-postauksen kirjoitin kännykällä ja muokkasin myöhemmin kenenkäs muunkaan kuin murun koneella, joten ihana olla oman koneen ääressä kirjoittamassa juuri silloin kuin haluaa. Nyt mökillä ollessa on muutenkin niin paljon aikaa, joten mikäs sen parempaa tekemistä kuin bloggaaminen! :) Ehkä joku päivä alan saamaan tästä palkkaa ja sitten mun on pakko kirjoittaa viikoittain :'D

Tosiaan, nyt mökillä oleillaan. Tultiin tänne torstaina ja tiistaina palaillaan kotia. Meidän mökki (tai itse asiassa meidän tädin mökki xd) sijaitsee Taipalsaaressa, ihanan Saimaan rannalla ja lyhyehkön automatkan päässä Lappeenrannan keskustasta. Itelleni tää on aivan täydellinen mökkipaikka. Maalla,  kaikki on lähellä mutta kuitenkin kaukana. Saa olla ihan rauhassa luonnon keskellä, tulee mökkifiilis järvimaisemineen ja ulkohuusseineen, mutta äkkiä pääsee kuitenkin kaupassa käymään jos tarve iskee. 




Itse mökki on ISO, välillä tuntuu vähän oudolta sanoa mökiksi, mutta se se meille on. Täällä meillä on neljä makuuhuonetta, suuri tupa, keittiö, erillinen saunarakennus ja huusi/liiteri. Täällä olo tekee mulle kesän. Aina lapsena parasta oli, kun pääsi tänne ja talo oli täynnä ihmisiä ympäriltä maailmaa. Täti on kansainvälinen ihminen, ja tänne hän aina kutsui ystäviään. Eikä tuo nyt ole mihinkään muuttunut. Porukkaa käy vähemmän, mutta mun ja paikan tunneside on entisellään, jollei vielä vahvempi. Parhaimmillaan täällä on ollut viitisentoista ihmistä varmaankin saman pöydän ääressä aamupalalla, ehkä jopa enemmänkin. Nukkumatilaa löytyy aina jos vaan yrittää! xD Hyttyset vaan nyt taas kiusaa, äsken oltiin syömässä ja sukkahousujen läpi yrittivät iskeä paholaiset!! >:(

Meidän mökkipäivät on tällä reissulla ollut aika samanlaisia. Mä oon heräillyt siinä kymmenen maissa, muut jo aikaisemmin. Sitten aamulääkkeen jälkeen (mulla _taas_ antibioottikuuri käynnissä, angiina ja mononukleoosi samaan aikaan <3) ollaan lähdetty kaupungissa käymään, yleensä mummin luona sairaalassa tai sitten ihan vaan kaupassa. Jossain vaiheessa syödään, otetaan päivälevot ja sitten syödään ja ollaan vaan. Nukkumaan oon mennyt viimeisenä, ennen kahtatoista, sen jälkeen, kun lääkkeen olen ottanut. 

Tänään oli hirveä vaatekriisi kun mittari näyttä +19, tuntui niin kylmältä
luvulta, ei mitään tietoa mitä tollaisilla lukemilla pitäisi päälle laittaa!
Päädyin kuitenkin mekkoon ja sukkiksiin, vaikka äiti niitä ensin kauhisteli.
Hyvin toimi! Jalassauudet ballerinat, Robin Hoodista 12,95€, hyvä ostos (:


Tänä aamuna siivottiin! Onneksi mä nukuin pahimman siivousurakan yli :'D Mulle jäi pyyhittäväksi yksi hylly, ehkä mulle keksitään vielä myöhemmin jotain...:) Sitten kerättiin äidin kanssa kieloja pihasta ja lähdettiin kaupunkiin! Ostettiin satamatorilta maankuulut (? :'D) lihapiirakat. Tänään molemmat äidin kanssa päädyttiin poikkeuksellisesti Atomeihin, eli lihapiirakkaan kinkulla. Yleensä äiti ottaa Vedyn eli lihapiirakan munalla ja kinkulla ja mä ihan peruslihiksen. Tällä kertaa kuitenkin halusin jotain pelkkää lihapiirakkaa täyttävämpää, siksi kinkku. Äiti otti atomiinsa kaikki mausteet, mä tyydyin ketsuppiin, sipuliin ja valkosipulimajoneesiin (joka on muuten hyvää!!!! ♥). 



Lörtsyjemme kanssa me suunnattiin mummin luo, jossa seurattiin telkkarista (hehe) mitäs muutakaan kuin prinsessa Leonore Lilian Marian ristiäisiä. Mä oon ihan rakastunut tohon nimeen. Maria ei oikeen iske, mutta Leonore senkin edestä. Ihana! ♥ Ja Lilian myös :) Lähetyksen loputtua lähdimme käymään vaarin haudalla viemässä loput kielot, puolet oli jääneet mummin huonetta koristamaan :) Vaarin haudalla käydessä mä jään aina katselemaan viereistä hautakiveä. Siinä ei ole etunimeä, vain sukunimi ja "poika". Kuolinpäivä sama kuin syntymäpäivä. Jotenkin herkistää aina. :'(


Sitten tultiin takasin mökille ja mä aloin kirjoittamaan. Jossain vaiheessa ruvettiin grillaamaan kanaa ja maissia, perunat oli kiehumassa ja meikätyttö teki salaatin. Pakko sanoa, että mä rakastan mökkiruokaa. Helppoa, yksinkertaista ja hyvää! Kotona on kaikkea hienoa soosia ja sellaista. Mökillä ruoka on itsetehtyä, suomalaista ja puhdasta. Ei mun mökillä tulisi mieleenkään paistaa pakastepizzaa tai muuta sellaista. Savukala tai hernekeitto on se juttu :D ja piimä. Siihen vielä se ihana tunne, kun kaikki laitetaan ruokaa ja syödään yhdessä, ei sellaista koe kotona! Mä vaan niin rakastan mökkeilyä ♥




Tänään ehkä vois mennä saunaan. Äiti ei mua oo aikasemmin oikein päästänyt noiden mun sairauksieni kanssa, uimaan ei anna mennä varmaan tänäänkään! Ihanasti mulla noi antibiootit on vienyt kurkkukivun ja turvotuksen kokonaan. Angiina taltutettu! Mononukleoosi on virusperäinen, eikä siihen lääkkeet pure, mutta en tiedä, miten se oireilee enää. Lääkäri puhui ehkä sen ilmenevän vain sillä lailla, että väsyttää ja yleiskunto on vähän huonompi. Laulamaan pystyn, muttei se ääni kuitenkaan samalla tavalla kulje. Kuumetta mulla ei ole ollenkaan ollut, niinkuin ei viimeksikään, kun mulla angiina pari kuukauttakin sitten oli. Kivempaahan se näin päin! Pari päivää elin Pamolin, Buranan ja Strepsilsien voimalla (älkää muuten ikinä ostako Repsilsejä kaupasta, eivät tehoa samalla lailla kuin apteekin Strepsils. Lisää täällä!), särkylääkkeet auttoi turvotukseen vähän aikaa, mutta onneksi penisilliini toi helpotuksen ♥. Harmi vaan että ne maistuu niin törkeen pahalta! :P No mutta, 7 pilleriä takana, 13 edessä... :D

En tiedä , onko mulle ton vauva.fi-jutun kautta (tai muutenkaan?) tullut lisää lukijoita, mutta te, ketkä siellä olette, jatkakaa tota kommentointia, jossa olette päässeet vauhtiin! Niinkuin jo sanoin, olette eilen laittaneet ihania kommentteja, kiitos niistä! Myös sellaista kyselisin, että mistä te haluaisitte mun kirjoittavan? Aiheita otetaan mielellään vastaan! :)


äiti sanoi pöllökkää tänään pölliäiseksi. mur.

P.S. TONI WIRTANEN VAIN ELÄMÄÄ TONI WIRTANEN WOUWOU AGGRESSIO PÄÄSTÄPÄÄSTÄ IRTI JO WIRTANEN TONI WIRTANEN VAIN ELÄMÄÄÄÄÄ!!!! Ehkä tajusitte pointin. Ensi kaudella todellakin katon joka jakson :'D Ja ennen kuin kukaan alkaa mitään kuvittelemaan, noilla laulunsanoilla joita tänään ja eilen ja varmaan huomennakin (xD) olen laittanut postauksen alkuun ja loppuun, ei ole mitään merkitystä, en yritä vihjata mitään :'D ovat vain upeita biisejä, jotka ovat soineet päässä! :)



Paremman puutteessa jokainen saa
Tehdä ihmeensä itse
Herättää kuolleet ja 
Sokean saa näkemään silmillä
Kerran sammuneilla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti